KOHTI KOTKIEN MAATA

7.9.2015

  Ensi yönä on tarkoitus suunnistaa kohti Albaniaa. Pahuksen Lufthansa vaan lakkoilee ja tietenkin meillä on lennot juuri Lufthansalla. Saapikas nähdä, miten käy. 

  Aamulla koiralenkillä näin uskomattoman kauniin sateenkaaren hämähäkin seitissä. Kuva ei tee oikeutta sille.

 

8.9.2015

  Pääsimme kommelluksitta Tiranaan. Kumpikaan lentomme ei loppujen lopuksi kuulunut lakon piirIin. Matkaseurueemme potee syysflunssaa, joten +29 C lämpö lempeällä tuulenvireellä sopii meille vallan mainiosti. Perhehotelli Baronilta meitä oli vastassa omistajaperheen poika. Matkalaukkujemme mahduttaminen WW:n takakonttiin oli häneltä varsinainen taidonnäyte. Hotellimme on pieni, mukava ja erittäin siisti. Bangladeshin matkan (Bangladeshin matka) jälkeen annamme siisteydelle arvoa.

Niin paljon mahtuu pieneen "folkkariiin"

Pyrähdämme vielä iltapäivällä paikallisbussilla kaupungille

  Tyhjennämme parin apteekin yskän- ja särkylääkevarastot, ostamme vettä, hedelmiä ja postikortteja. Iltapäiväkahvit hörppäämään Oopperatalon kahviossa. Köröttelemme takaisin hotellille läpi elämää sykkivien, ruuhkaisen katujen. Bussissa on tukahduttavan kuuma. Yliväsyneinä nauramme tyhjälle ja herätämme tietenkin huomiota. Hotellilla nautimme kevyen, maittavan päivällisen ja kaadumme väsyneinä sänkyyihimme. Seikkailu on hyvällä alulla.

Maalaismummo hämmästelee elämänmenoa Skanderbegin aukiolla Tiranassa.

9. syyskuuta

Missähän se Enver Hoxhan muistoksi pystytetty Pyramidi oikein mahtaa olla?

Marmorinen Pyramidi, jonka Hoxhan tytär miehineen suunnitteli Hoxhan muistomerkiksi ja museoksi löytyi. Nykyisin rakennus toimii kongressien ja messujen pitopaikkana

Juuri eilen päättyi kolmen eri uskontokunnan kongressi

Hoxhan asunto ja yksityinen toimisto (valkoinen osa)

ENVER HOXHA (1908-1985)

 Hoxha oli Albanian tiukkaotteinen poliittinen johtaja 40 vuotta. Hänen diktatuurinsa aikana oppositiopuolueet olivat kiellettyjä. Vastustajat kokivat vainoa. Hoxhan tavoitteena oli tehdä Albaniasta kommunismin mallimaa.

Hoxhan hallinto rakennutti Albanian rajoille ja rannikolle tuhansia bunkkereita. Kirsi ihmettelee yhtä niistä.

PAKOLAISET

  Pakolaisia emme ole Tiranan katukuvassa nähneet. Tulomatkalla luin lentokoneessa Helsingin Sanomista Suomeen tulleen tänä vuonna pakolaisia kolmanneksi eniten Albaniasta eli  422 henkilöä. Albanian edellä ovat vain Irak (1337 henkilöä) ja Somalia (945 henkilöä). Vuonna 2014 tulleista albanialaisista vain kaksi on saanut Suomesta turvapaikan. Tänä vuonna tullleistakin monet on käännytetty suoraan takaisin Albaniaan.

10. syyskuuta

  Suuntaamme kohti Krujan kylää. Mukulakivillä päällystetty tie johtaa kohti jyrkällä kalliokielekkeellä sijaitsevaa linnoitusta. Tutustumme v 1982 valmistuneeseen Skanderbergin museoon. Tämäkin rakennus on Hoxhan tyttären Pranveran ja hänen miehensä suunnittelema. Skanderberg (Gjergj Kastriot) on kansallissankari, joka johti albaanialaiset kapinaan turkkilaisia vastaan vuudesta 1443 jatkaen taistelua, joka kesti 25 vuotta, aina kuolemaansa saakka.

Florian, Kirsi, Elvi ja Kirsti Krujassa

   Seuraavaksi suuntaamme suuresta lintukannastaan tunnetun Skutari (Shkodra)-järven rannalle nauttimaan kalalounasta. Järvi on sama järvi, jonka näimme Montenegron puolelta toukokuussa. MATKA MONTENEGROON.

   Lounaan jälkeen kapuamme 113 metriä korkealle kukkulalle, jolla Rozafa-linna sijaitsee. Kukkulasta on huikea näköala alas vanhaan moskeijaan ja kolmen joen yhtymäkohtaan.

  Käymme vielä Shkodrassa n. 120 000 asukkaan kaupungissa, jonka keskusta vaikuttaa varsin siistiltä. Mm. kävelykadun varrella on värikkääksi maalattuja taloja kahviloineen. Siellä täällä näkee uusiakin taloja, jopa kokonaisia korttereita. Toisaalta taas paikka paikoin näemme taloja, joista on jäljellä pelkkä julkisivu. Pistäydymme vielä katolisessa kirkossa, joka on kommunistiaikana toiminut urheilukeskuksena. Oppaamme ja hotelimme johtajan Florianin äidin puoleinen suku on kotoisin Shkodrasta.

Äiti-Teresa ja Äiti-Kirsti Shkodrassa

11. syyskuuta

Kirsin uusi look

 Rento päivä Tiranassa Albanian noin miljoonan asukkaan pääkaupungissa. Aamulla Kirsi suunnisti kampaajalle, Elvi, Erkki ja minä hierojalle.  

  Iltapäivällä vierailimme Kansallisessa Taidegalleriassa. Ihailimme kommunistiajan realistisia maalauksia ja hämmästelimme albanilaisten nykytaiteilijoiden töitä. Valitettavasti osasto, jolla ikonit sijaitsevat oli suljettu. Niinpä jäivät näkemättä mm. ikonitaiteilija Onurfin ikonit.

  Loppupäivän istuskelimme kahviloissa kahvikupposen ja tuoreista appelsiineista puristetun mehun äärellä. Välillä on mukava vain seurata paikallisten elämää. Meille Tiranan keskusta leiveine bulevardeineen ja monine puistoineen on ollut mieluisa yllätys, joka ei vastannut  lainkaan ennakkokäsityksiämme.

Jatkuu ALBANIASSA 2