23. huhti, 2015

REISSAAJAN OMATUNTO KOLKUTTELEE TOISINAAN

 Haaveilen jatkuvasti matkustamisesta. Olen tehnyt niin 13-vuotiaasta, kun seilasimme Flaminia-laivalla Australiasta kohti Eurooppaa. Silloin huomasin olevani sielultani kulkuri. Etsin jatkuvasti uusia elämyksiä, outoja luonnonkauniita paikkoja, väkijoukkoja ja eksotiikkaa. Matkustaminen merkitsee minulle myös arjen rutiineista vapautumista.  

  Viimeaikoina olen alkanut kertoa matkoistasi, vaikka poden - jostain kumman syystä - niistä myös huonoa omaatuntoa. Kaitpa matkoista kertominen on minulle jonkinlaista oman indentiteetin vahvistamista.

  Mahdollisuus matkustamiseen on  etuoikeus, joka jakautuu epätasaisesti. Monilla olisi rajattomasti rahaa, muttei aikaa matkustaa. Useiden kohdalla on päinvastoin. Aikaa on loputtomiin, mutta liikkumismahdollisuuksia  ei ole.  Matkailubusineksella on myös synkät puolensa, esim. seksiturismin jyrkkä kasvu.

  Matkustajana olen kaikkiruokainen. Viihdyn yhtä hyvin reppureissaajana kuin matkaajille helpoilla seuramatkoilla. Matkan hinta on tärkeimpiä valintakriteereitäni. 

  Eilen ystäväni Ulla ehdotti huippuedullista äkkilähtöä Sousseen. Niinpä huomena alkaa uusi matka ja uusi seikkailu. TUPSAHDUS TUNISIAAN  +  KUVIA TUNISIAN MATKALTA  +  TUNISIAN KOOSTE